Myopiakontrolli – panosta lapsesi tulevaisuuteen

Myopia, eli likitaitteisuus on tila, jossa silmän valoa taittavat osat taittavat valoa liian voimakkaasti. Likitaitteinen silmä on yleensä muodoltaan myös pidempi. Likitaitteinen henkilö ei näe terävästi kauas ja joutuu käyttämään miinustaitteisia silmälaseja tai piilolinssejä nähdäkseen tarkasti. 

Myopia lisääntyy maailmanlaajuisesti kiihtyvään tahtiin etenkin lapsilla. Tällä hetkellä noin 30 % koko maailman väestöstä kärsii myopiasta ja vuoteen 2050 mennessä määrän ennustetaan olevan jo 50 %. Myopia on yleisempää Aasian maissa, mutta se lisääntyy myös muualla maailmassa Eurooppa mukaan luettuna. Yksi suurimmista syistä myopian lisääntymiselle on lähikatselun lisääntyminen. Muutos onkin voimakkaampaa kehittyneemmissä maissa, joissa koulutuksen taso on korkeampaa.

Myopian esiintyvyys. Kuvan lähde: www.myopiainstitute.org.

Mistä myopia johtuu?

Myopian syitä ei täysin ymmärretä, mutta siihen liittyy niin geneettisiä kuin ympäristöönkin liittyviä tekijöitä. Mikäli toinen vanhemmista on likitaitteinen, lapsen riski tulla likitaitteiseksi on kolminkertainen, kun taas molempien vanhempien ollessa likitaitteisia, riski kasvaa kuusinkertaiseksi. Ympäristötekijöistä ulkona vietetty aika, ja vielä tarkemmin päivänvalossa vietetty aika, on merkityksellistä. Jos ulkona vietetään aikaa vähemmän kuin kolme tuntia päivässä, myopian riski kasvaa. Lapsilla, jotka viettävät ulkona vähemmän kuin 1,5 tuntia aikaa päivittäin, myopian riski on 2-3-kertainen. Nykypäivänä lähikatselulta on mahdotonta välttyä. Sen määrää tulisi kuitenkin rajoittaa, sillä myös sen on todettu lisäävän myopian riskiä. Riski kasvaa kaksinkertaiseksi lapsilla, jotka tekevät lähityötä 2-3 tuntia päivässä ja kolminkertaiseksi kun lähityön määrä on yli kolme tuntia päivässä. Mitä useampi riskitekijä, sitä moninkertaisemmaksi kokonaisriski myös kasvaa. 

Myopian riskit ja ongelmat

Myopian lisääntyminen tuo mukanaan myös lisääntyneet riskit silmien terveydentilassa. Mitä pidemmäksi silmämuna kasvaa sitä suuremmaksi myös likitaitteisuuden määrä kasvaa. Silmän kasvaessa pituutta, se altistaa silmän kudokset rasitukselle, mikä nostaa riskiä verkkokalvon irtaumalle ja reiälle, myooppiselle makulopatialle, glaukoomalle ja kaihille. Osa näistä silmäsairauksista on vakavia näköä uhkaavia tiloja, joiden aiheuttamia vaurioita ei pystytä täysin tai joissain tapauksissa ollenkaan hoitamaan. Pahimmassa tapauksessa voi seurata näön menetys.

Suurempi likitaitteisuus tekee lapsen myös riippuvaisemmaksi näönkorjauksen apuvälineistä, eli silmälaseista tai piilolinsseistä. Myopian edetessä laseja joudutaan päivittämään joskus nopeaankin tahtiin. Lasit ja piilolinssit voivat olla myös rajoittava tekijä esimerkiksi harrastusten suhteen, vaikuttaa lapsen itsetuntoon ja näin paljonkin myös elämänlaatuun.   

Kuvan lähde: Pixabay

Myopian hoito ja tutkiminen

Sen lisäksi, että myopiaa voidaan korjata, sitä voidaan myös hoitaa, eli kontrolloida sen etenemistä. Myopiakontrolli toimii lapsilla, joiden silmät ovat vielä kasvuvaiheessa, käytännössä siis alle 16-vuotiailla. Mitä aikaisemmin hoito aloitetaan, sitä tehokkaampaa se on. Jo siis pienilläkin miinusvoimakkuuksilla hoito kannattaa aloittaa. Markkinoilla on nykyään useita eri ratkaisuja myopiakontrolliin. Hoidon vaikutus perustuu siihen, että hoitolinssi taittaa valoa silmän pohjalle niin, että valo taittuu verkkokalvolle myös silmän laita-alueilla. Tavallisessa silmälasilinssissä valo taittuu näillä laita-alueilla silmän taakse, mikä provosoi silmän pituuskasvua. Hoitolinsseillä silmän kudokset eivät siis saa indikaatiota kasvattaa silmän pituutta, mikä hidastaa silmän pituuskasvua kokonaisuudessaan. Tämän seurauksena voimakkuus muuttuu siis hitaammin ja lopullinen likitaitteisuuden määrä jää pienemmäksi.  

Ylhäällä valon taittuminen likitaitteisessa silmässä tavallisella 1-teholinssillä. Alempana valon taittuminen hoitolinssillä. Kuvan lähde: Review on the Myopia Pandemic: Epidemiology, Risk Factors, and Prevention (Landreneau JR , Hesemann NP , Cardonell MA)

Meiltä löydät myopiakontrolliin kolme eri vaihtoehtoa, joista voitte valita lapsellesi mieleisen yhdessä optometristimme kanssa:

• Rodenstock MyCon-silmälasilinssit
• Coopervision kertakäyttöiset MiSight-piilolinssit
• Yöpiilolinssit 

Kertakäyttöpiilolinssejä ja silmälaseja voi käyttää samaan aikaan, mikäli haluaa molemmat. Yöpiilolinssit ovat erinomainen ratkaisu silloin, kun halutaan vapaaksi kaikista linsseistä päivällä. Voit lukea yöpiilolinsseistä lisää täältä.  

Lapsen näkö tulisi tutkia ensimmäisen kerran viimeistään kun tämä aloittaa koulun, eli 6-7-vuotiaana. Näön tutkiminen tässä vaiheessa on tärkeää, vaikka lapsella ei olisikaan näköön liittyviä oireita. Lapsi ei aina osa kertoa oireistaan ja asiaan perehtynyt optometristi pystyy tutkimuksen perusteella myös kertomaan, onko lapsella myopiariski. Tutkimuksessa määritellään myös seuraava suositeltu näöntutkimushetki, joka on aikaisintaan puolen vuoden kuluttua, mikäli myopian riski todetaan. 

Ajanvaraus lapsen myopiatutkimusta varten puhelimitse 03 6165 611 tai 040 1748210.